Kun Arttu menee hetken nätisti ja apuja kuunnellen..

..pitää jätkälle heti kertoo että oikein meni. Liian pitkä vääntö ja tuo näkee taas jonkun kivan ihmeellisen jutun metsänreunassa..

..joten väliin pidetään aina tuumaustauko, että pieni poni saa tyydyttää uteliaisuuttaan. Sitten voidaan taas jatkaa hetki vääntämistä..

..tällä kertaa ravissa. Huom! Ei kaahotusta! Me aletaan selkeesti edistyä..

..kohta voidaan taas varmaan siirtyä kolmipaloihin? Herra meni viime kerran meinaan todella nätisti, alkua lukuunottamatta kun en päästänyt sitä pellolle juoksemaan. Se kun luuli että mennään maastoon, mutta tyhmä ratsastaja ei päästänyt. Piti sitten parit hypyt ja kiemurat heittää, mutta sitten ratsastaja suuttui ja piti olla taas nätisti. Muuten se ei varmaan olis antanu leipää.. :D

Huhhuh. Kiitokset ja ratsastajan toivottomat yritykset lämmitellä varpaitaan. ;)

Ex-ravurin häslästä on muuttumassa siis pikku hiljaa rauhallinen ratsuponi. Jos nyt vielä se ratsastuskenttä saataisiin, niin voitaisiin paremmin keskittyä näihin kiemuroihin maastokaahailun sijaan.. :D